Elämää taiteilijoiden talossa
“Se oli vahinko” aloittaa Anna Hammarén kertomuksensa siitä kuinka päätyi asuttamaan arkkitehti Lars Sonckin piirtämää Blå Hägerniä. “En ikinä ajatellut että muuttaisin Kauniaisiin. Varsinkaan kivitaloon!” Anna nauraa. Kirkkonummella pitkään asunut Anna oli päätynyt Helsinkiin ja kaipasi takaisin maaseutumaisempaan ympäristöön. Hän etsi vanhaa puutaloa jossa olisi omaa pihaa.
Vierailu ystävän luona Kauniaisissa sai kiinnostumaan alueesta. “Oli talvi ja kynttilöitä ja ihana tunnelma. Päätin mennä katsomaan alueella myytävää puuhuvilaa Villa Skogshyddania. Se oli aivan liian suuri projekti. Pyysin välittäjää vinkkaamaan jos lähistöllä löytyisi jotain pienempää ja niin päädyimme tänne. En meinannut tosin tulla edes sisälle koska talo ulkoa näytti ihan väärältä.”
Blå Hägern eli “Sininen Haikara” on 1927 valmistunut huvilan ja ateljeen kokonaisuus, jonka Lars Sonck suunnitteli kirjailijaystävänsä Mikael Lybeckin pojalle. Rapattu kivitalo muistutti Annan silmissä skånelaistaloja joiden savupiipuissa haikarat pesii. Se oli tyylillisesti aivan erilainen kuin mistä Anna oli haaveillut. “Sisään tullessa ihastuin. Tämä on kuin Peppi Pitkätossun Huvikumpu jossa on isoja ja pieniä, korkeita ja matalia, monenlaisia hassuja huoneita eri tasoissa. Talo on hyvin persoonallinen!” Hammarén kuvailee uutta kotiaan. “On täällä kuitenkin puiset lattiat luomassa sitä tunnelmaa jota hain.” Erityisesti hän ihastui huoneeseen joka on toiminut aikoinaan taidemaalari Nils Lybeckin sekä vaimonsa keramiikkataiteilija Marita Lybeckin ateljeena. Tila on korkea ja valoisa. Ikkunoissa on paljon pieniä ruutuja. Anna teki ateljeesta oleskelutilan josta on käynti saunaosastolle.
Kaksi vuotta Blå Hägernissä asunut Anna Hammarén kiittelee asuinalueen ja kotitalon rauhallisuutta. “Täällä on valtavan hiljaista. Kaupungin meluun kyllästyneenä arvostan sitä suuresti. Myöskään pihalle ei juuri näy mistään eikä naapurit näe sisälle. Saan olla aivan omassa rauhassa ja olo on turvallinen.”
Pihaan on rakennettu uusi uima-allas ja sisätiloja on remontoitu ahkerasti. “Sisustuksen kannalta talo on ollut haastava. Aluksi tuntui että en saa mitenkään kokonaisuutta toimimaan. Lopulta totesin että vain riittävällä hulluudella tästä tulee kokonaisuus. Nyt olen yhdistellyt uutta ja vanhaa, teollista ja romanttista niin että lopputulos on varsin hassu.” Maalia sisustuksessa on kulunut satoja litroja ja kaapinovia on uusittu. Suurin muutostyö on ollut Trähusin toteuttama mittava kylpyhuoneremontti. “Se on oikeastaan Tumppi Noreilan syy” Anna nauraa. “Hän tuli käymään ja niinhän siinä kävi että koko tila purettiin rakenteita myöten ja tehtiin uusiksi.”
Vanhassa kylpyhuoneessa seinistä puuttui eristykset. Talviaikaan seinien lämpötila meni miinukselle ja sähköllä toimiva lattialämmitys hohkasi täysillä. “Remontti oli iso ja kesti monta viikkoa, mutta oli se järkevää tehdä. Lattia lämpiää nyt maalämmöllä kuten muukin talo. Ja kylppäri on minun makuuni ihan täydellinen” Anna iloitsee.
Seuraavana olisi vuorossa keittiön ja toisen kylpyhuoneen remontointi. “Vanhassa talossa aina riittää tekemistä” Anna Hammarén kiteyttää. Tulevaisuudessa hän voisi kuvitella asuvansa oikeasti maaseudulla, mutta tällä hetkellä lapsi määrää tahdin. Tyttärellä on oma kauniisti sisustettu huone jossa leikkitilaa on riittävästi ja pihalla on hauska temmeltää. “Mä niin tykkään meidän talosta! En halua ikinä muuttaa pois!” lapsi julistaa viisivuotiaan vakavuudella.
Lars Sonckin suunnittelemat Blå Hägern, pihan ateljeerakennus sekä viereinen jugendrakennus Villa Vallmogård ovat asemakaavassa suojeltuja, kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia.
Sonckin suunnittelemista rakennuksista tunnetuimpia ovat mm. Ainola, Eiran sairaala, Kallion kirkko, Kultaranta sekä Tampereen Tuomiokirkko.
